Kivijalkamyymälän kulta-aika on alkanut

25.01.2020

Kivijalkamyymälän kulta-aika on alkanut

Maailma ympärillämme muuttuu. Teknologian kehitys vie kaupan alaa uuteen suuntaan ja muuttaa asiakkaiden ostokäyttäytymistä. Monikanavaiseksi muuttunut myymälä asettaa perinteisen kivijalan uuteen tilanteeseen: pelkkiin esillelaittoihin keskittyvä visuaalinen markkinointi ei enää riitä tuottamaan vau-elämystä asiakkaalle, joka elää visuaalisesti yltäkylläisessä virtuaalimaailmassa. Uusi Instagram-sukupolvi jolle asetelmat ja estetiikka ovat normaalia visuaalista viestintää, kaipaavat myymäläkokemukselta aiempaa enemmän.

Visuaalinen markkinointi perustuu estetiikan lainalaisuuksiin – ajasta riippumattomiin työkaluihin, joilla elämyksiä luodaan niin taiteessa kuin markkinoinnissakin. Vahvin elämys syntyy silloin, kun se tavoittaa kaikki aistit, ja tässä kivijalkamyymälän rooli on edelleen ehdoton ykkönen. Muihin markkinoinnin kanaviin verrattuna asiakas tavoitetaan tilasta jossa hän on fyysisesti läsnä – valmiina kokemaan kaikilla aisteillaan. Mutta kuinka tehdä vaikutus, tähän uuden ajan visuaalisesti vaativaan asiakkaaseen?

Rohkeudella.

On uskallettava siirtyä visuaalisessa viestinnässä seuraavalle tasolle. Se tarkoittaa muutosta myymälöiden sisäänkäynneissä, seuraavaa aikakautta esillelaitoissa. Meillä Suomessa visuaalinen markkinointi on alana kohtuullisen nuori ja ottanut vasta ensimmäiset askeleensa – todennut, että pystyssä pysytään, ja jäänyt mukavasti niille sijoilleen. Visuaalisen markkinoinnin perusteet löytyvät ammattikunnaltamme selkäytimestä, mutta niitä sovelletaan liian turvallisella tavalla. Kuinka monella myymälällä Suomessa on elämyksellinen ja tunnistettava, kilpailijasta reilusti poikkeava visuaalinen ilme? Kuinka monen myymälän esillelaittokulttuuri on rohkeaa, poikkeavaa, omaa luokkaansa? Kuinka moni myymälä toimii taiteen tavoin – vaikuttaa syvällisesti asiakkaaseen visuaalisella kokonaisuudellaan? Työkalut kaikkeen tähän meillä jo on. Niiden soveltamiseen tarvitaan uskallusta, ideointia ja inspiraatiota, mutta ennen kaikkea laatikon ulkopuolelle, rajattomaan astumista.

Se tarkoittaa myös perinteisen tilasuunnittelun haastamista ja vahvaa tarinankerrontaa. Elämyksellistä myymälää ei voi rakentaa lähtökohtanaan pelkkä elämyksellisyys – silloin tuotteet jäävät viestinnän sivuosaan. Elämyksen keinotekoinen toteutus ei toimi. Vaaditaan syvempää tietoa ja tarinaa tuotteiden takaa – kuka tämän suunnitteli, milloin ja miksi?
Miksi yritys on olemassa, mikä on yrityksen tarina?
Miten näitä asioita viestitään asiakkaalle?

Meillä löytyy hienoa suunnittelua, tuotekehitystä ja muotoilua, mutta myymälämarkkinoinnissa niiden tarinaa ei tehdä näkyväksi. Siitä johtuen hyvää suunnittelua ja muotoilua ostetaan koteihin yhä enemmän tarkoituksella tehdä vaikutus muihin – ei niinkään tullakseen vaikuttuneeksi itse. Se on suoraa seurausta siitä, että pelkkä tuote ei riitä tekemään vaikutusta – asiakas tarvitsee enemmän tietoa sitoutuakseen syvemmin. Tähän tiedonjanoon myymälän tulee vastata. Se tarkoittaa digitaalisuuden ja perinteisen myymälämarkkinoinnin uudenlaista yhdistämistä, se tarkoittaa muutoksia myymälätilan rakenteissa. Ennen kaikkea se tarkoittaa perinteisen myymäläkokemuksen laajentumista – tilasuunnittelun tässä hetkessä ovat läsnä historia ja menneisyys, tulevaisuus, ja tulevaisuuden unelmat.

Varovaisuuden aika visuaalisessa markkinoinnissa on ohi.

Kivijalkamyymälän kulta-aika on alkanut.

visualisti Virve Arvola, Skissi

Jaa artikkeli

YHTEYSTIEDOT

AJK-Jatkokoulutus
Kuortaneenkatu 5
00520 Helsinki

OTA YHTEYTTÄ